Vaalityön viimeinen viikko lähestyy hyvän sään ennustuksissa.
Kuntien päätösmekanismi – organisaatiorakenne on keventynyt. Lautakuntia on yhdistetty ja vähennetty. Valtuuston kokousten ja asiapykälien määrä on vähentynyt. Valtuusto johtaa talousarviolla ja taloussuunnitelmalla, sekä strategia-asiakirjoilla. Hallintosäännöllä valtuusto on delegoinut päätösvaltaa hallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille.
Ennakkoäänestys on vilkasta. Maailma on muuttunut aikanamme. Kahden päivän juhlallinen tapahtuma ja sen ohessa ollut oteäänitapa on muuttunut joustavaksi. Pandemia toi nyt vielä uusia tuulia tapahtumaan. Joustavuuden lisääntymisen aikana on kuitenkin äänestysaktiivisuus laskenut.
Kuntien päätösmekanismi – organisaatiorakenne on keventynyt. Lautakuntia on yhdistetty ja vähennetty. Valtuuston kokousten ja asiapykälien määrä on vähentynyt. Valtuusto johtaa talousarviolla ja taloussuunnitelmalla, sekä strategia-asiakirjoilla. Hallintosäännöllä valtuusto on delegoinut päätösvaltaa hallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Tämä on lisännyt joustavuutta ja moni sanoo, ehkä tehokkuuttakin. Tietyllä tavalla demokratia on etääntynyt. Vaara tähän on olemassa, ainakin mikäli suunnitteluasiakirjoista päätettäessä niihin ei riittävällä tavalla syvennytä. Kuulen joskus ns. rivivaltuutetulta viestiä etääntymisestä ja siksi on syytä pohtia. Varsinaisten päätöskokousten lisäksi pidettävät iltakoulut ja seminaarit ovat hyödyllisiä työmuotoja, joissa asioiden taustat avautuvat. Ollaan siis kaukana ajasta jolloin valtuusto keskusteli tehdäänkö kansakoulun uudet portaat neljän vai viiden tuuman lankusta.
Kehityksessä on hyvääkin ja sitä kai on haettu. Eri toimielinten keskinäinen samaan tulokseen tähtäys ei kuitenkaan aina onnistu.
Uudelleen muotoillusta päätöksentekomallista on keskusteltu. On tutkittu pohjoismaisia ja eurooppalaisia tapoja. Pormestarimalli on tunnetuin uudistettu muoto. Muissa pohjoismaissa jo perinteinen. Tunnemme pormestarimallin paremmin julkisuuden kautta ja suuremmista kaupungeista. Muutamissa pienemmissäkin kunnissa pormestari on ja taitavat olla toimivia, kun laajempi julkisuus on vähäistä.
Ns. valiokuntamalli on eräs tapa lisätä valtuutettujen vaikutusta jo asioiden valmisteluvaiheessa. Valmistelu lähtee heti valtuuston osoittamaan suuntaan ja valtuutetut sitoutuvat siihen. Valmistelutyö voi olla parempaa ja vähentää aiheita valituksiin. Huonona puolena voi nähdä ihmisten lukumäärän väheneminen luottamushenkilöorganisaatiossa, mutta Virtain tyyppisten kuntien kohdalla ei kahden viime valtuustokauden kokemuksella tulisi suurta määrällistä muutosta.
Ns. ministerimalli on myös uusi mahdollinen toimintatapa. Mahtavasta nimityksestään huolimatta se on selväpiirteinen. Siinä lautakuntien puheenjohtajat ovat samalla kunnanhallituksen jäseniä. He vastaavat omasta sektoristaan hallituksessa ja yhdessä valtuustolle. Tässä hallituksen ohjaus- ja vastuurooli korostuu. Tiedot kohtaavat toisensa ehkä paremmin.
Virtainkin kokoisessa kaupungissa on monta toimijaa. Lautakuntien lisäksi johtokuntia, liikelaitos ja useita erilaisia yhtiöitä. Melko itsenäisesti toimivien yksiköiden hallinnossa on vaara, ettei kaikissa tapauksissa pystytä katsomaan yhteistä kaupungin etua. Voidaan helposti syyllistyä osaoptimointiin, eikä kaupunginhallituksen valvonta pysy riittävän lähellä perässä. Pienissä asunto- ja kiinteistöyhtiöissä ei ole saatettu ajoissa huomattu mitä kello on lyönyt suhteessa käyttöasteeseen ja talouteen.
Miksi pohdin tätä? Olen joissain julkisissa puheenvuoroissani tämän tuonut esiin. Ajattelen, että seuraava valtuustokausi on sellainen, jonka aikana katsotaan miten kunnat toimivat pienenevän budjetin avulla. Vaikka sekä tuloja että menoja poistuu, tulee tehokkuusvaatimus korostumaan. Nytkin puhutaan jatkuvasti ketteryydestä, nopeudesta, joustavuudesta. Hyviä sanoja, mutta ne on saatava käytännössä toteen. Henkilöstöltä vaaditaan tuloksellisuutta ja niin pitääkin, kunhan voimavarat on mitoitettu oikein. Vastavuoroisesti luottamushenkilöhallinnonkin on lisättävä tehokkuuttaan. On harkittava oikeita rakenneuudistuksia.
En pidä näitä ainoina oikeina ratkaisuina, mutta keskustelua haluaisin käydä.
Keijo Kaleva, ehdokas nro 54
04.06.2021 21:45 SDP Virrat
